Maailman vanhin tarina. Olet antanut viimeiset kymmenen vuotta, siis elämäsi parhaat vuodet, erinäisille miehille. Tai tarkemmin sanottuna kahdelle miehelle ja heidän välissään selibaatille. Juuri sopivasti ennen tuota maagista kolmenkymmenen ikävuoden lukua viimeisin mies päätti vihdoin ilmoittaa haluavansa jotain ihan muuta. No, kyllä siitä rehellisesti on kohta puoli vuotta, mutta siihen johonkin ihan muuhun ei kuitenkaan ilmeisestikään kuulunut seksi muiden kuin minun kanssa, joten virallisesti suhteemme päätökseen johtivat hänen kommenttinsa siitä, ettei minuun ole mitään tarvetta enää pitää yhteyttä, noin pari viikkoa sitten. Ilmeisesti se jokin ihan muu löysi hänet juuri sopivasti synttäreikseni. Parkufest jatkui melkein synttäreihin asti, mutta jotenkin sain itseni raahattua 170 kilometrin päähän ystävän luokse rentoutumaan.

Ah, unohdinhan minä tuosta välistä ylitsepääsemisyritykseni nettideittailun avulla. Löysin ihanan miehen joka ihastui minuun kovasti ja sain kuulla taas ihania sanoja ja olevani jonkun kulta - vaikkakin vain mesen välityksellä. Pieni romantikko sisälläni nosti päätään ja antoi itsensä hieman ihastua. No, ei olis kannattanut. Siitä huolimatta että olit avannut tälle herrasmiehelle pääsyn kaikkiin netissä oleviin valokuviisi etkä missään vaiheessa uskotellut tälle olevasi 180 senttinen 50 kiloinen missuomi hän odotti ilmeisesti jotain muuta. Treffit meni ihan mukavasti, mutta eipä siitä sitten sen jälkeen mitään kuulunut. Jo seuraavana iltana oli taas hänen mainostuksensa deitin etusivulla. Ajattelin, että ainakin on virkistävää itkeä ihan uuden miehen takia. Onneksi sitä ei (tietenkään) kahta päivää kauempaa kestänyt. Pettymys ja katkeruus piti niellä, mutta olihan siitä jo kokemusta. Olin silti jo peruuttamattomasti uskotellut itselleni olevani maailman läskin, rumin, epäviehättävin ja tylsin nainen. Join itseni viinistä humalaan ja näin televisiossa ystävänpäiväkorttimainoksen omalla nimelläni, jossa luki "Olet ihana nainen". Mietin sen hetken olevan merkki jostakin ylhäältä ja sitten sammahdin.

Sinne synttärihemmotteluun mennessä välietapilla tulin sattuneeksi naamakkain pienen pöllön kanssa. Ystäväni yritti soitaa että mikä on aikataulu ja vastasin puhelimeen myöhässä kertoen juuri tavanneeni pöllön. Ystäväni mielestä se oli juuri niin minua. Piristyin siitä. Ehkä joku jossain myöskin nauttii elämän pienistä asioista, kuten pöllön tapaamisesta ja etsii vierelleen jotakuta samanlaista. Ennen kuin ehdin antaa pöllölle ruokaa se lensi pois, mutta jätti kuitenkin jäljen sydämeeni. Kolme päivää myöhemmin sain siskoltani syntymäpäivälahjaksi pöllöteepaidan, hänen siis täysin tietämättä tästä aiemmasta ja nyt uskon pöllöjen olevan henkioppaani ja niiden elämääni tulon merkitsevän jotakin Suurta. Lisäksi sain syntymäpäivänäni rentouttavan hieronnan parhaimman näköiseltä mieheltä mitä olen muutamiin hetkiin tavannut, joten ehkä universumi ei ole minua täysin hyljännyt. Olin jopa osannut valita mustat alusvaatteet mummoalkkareiden sijasta, siitäkin huolimatta että olin täysin tietämätön hyvännäköisten mieshierojien olemassaolosta.

Täydellisten naisten seuraan.. ensi kertaan, jos luoja suo.